Suomen rahapelijärjestelmän vaihtoehdot 1/3

Suomen hallituksen tilaama esiselvitys rahapelijärjestelmän vaihtoehdoista on saatu valmiiksi ja julkaistu 15. huhtikuuta. NettiCasinoSuomen kasinouutiset perehtyy selvityksen sisältöön laajassa kolmiosaisessa artikkelisarjassa. Saadaanko Suomeen viimeinkin lisenssijärjestelmä?

Miten Suomen rahapelijärjestelmä muuttuu?

Kuinka Suomen rahapelilaki muuttuu ja avataanko rahapelit viimeinkin vapaaksi kilpailulle? Olemme käyneet läpi Suomen hallituksen tilaaman laajan esiselvityksen rahapelijärjestelmän vaihtoehdoista, ja tällä hetkellä näyttää todellakin siltä, että suomalaisella rahapelien kentällä tullaan näkemään piakkoin suuria muutoksia. Tämä ei ole kuitenkaan pelaajan kannalta lainkaan huono asia.

Koska Suomen nykyisen yksinoikeusjärjestelmän kanavointiaste on kehno, ei esiselvitys näe järjestelmän säilyttämistä sellaisenaan suotavana vaihtoehtona. Käytännössä valinta tehdään tällöin kahden vaihtoehdon välillä. Vaihtoehtona on ns. Norjan malli eli monopolin vahvistaminen ja sääntelyn lisääminen entisestään tai käytännössä jo kaikkien muiden EU-maiden valitsema lisenssimalli, jossa Suomeen luodaan lisenssijärjestelmä ja kilpailua vapautetaan.

Kun jo perustuslaki tulee esteeksi kasinon pelaajille tekemien maksujen rajoittamiselle, vaikuttaa monopolin vahvistaminen tässä vaiheessa epätodennäköiseltä ja epärealistiselta vaihtoehdolta. Huomattavasti todennäköisempää on, että Suomessakin tullaan päätymään lisenssimalliin esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan tavoin – täyttä varmuutta ei tulevaisuudesta kuitenkaan vielä tässä vaiheessa ole.

Tämänhetkinen tilanne

"Suomen rahapelimarkkinoiden koko on noin 1 540 miljoonaa euroa"

Tällä hetkellä Suomen rahapelialalla vallitsee vähintäänkin käytännössä monopoli. Ainoastaan kotimainen Veikkaus saa tarjota ja mainostaa rahapelejä Suomessa.

Samanaikaisesti netissä pelaaminen on kuitenkin täysin vapaata, ja suomalaiset saavat halutessaan nauttia peleistään laillisesti myös ulkomaisilla nettikasinoilla. Viime vuosina netissä pelaaminen onkin kasvanut huimasti.

Esiselvityksessä käsitellään useampia tilastoja tällä saralla, mutta suuria eroja ei tilastoissa ole. Veikkauksen omien tilastojen perusteella Suomen rahapelimarkkinoiden koko on noin 1 540 miljoonaa euroa, josta Veikkauksen osuus on noin 70 prosenttia. Digitaalisen rahapelaamisen osuus on noin miljardin verran, mutta muualle kuin veikkauksen palveluun pelattiin noin 470 miljoonan euron verran. Noin puolet digitaalisesta pelaamisesta suuntautuu siis jo tällä hetkellä monopolin ulkopuolelle.

Myös THL on tutkinut asiaa, eivätkä tilastot juuri eroa. THL:n tutkimuksen mukaan netissä pelaamisesta 52 prosenttia suuntautuu Veikkaukselle, kun taas 48 prosenttia peleistä pelataan ulkomaisilla sivustoilla. KKV puolestaan on arvioinut, että monopolijärjestelmän ulkopuolelle pelattiin vuonna 2021 noin 520–590 miljoonaa euroa, mikä vastaisi jälleen noin puolta Suomen nettipelien markkinoista.

Rahapelaamiseen käytetyt rahamäärät

Esiselvityksessä on perehdytty myös rahapelaamiseen käytettyihin rahamääriin. Veikkauksen pelien pelaamisen kokonaisvolyymi vuonna 2022 oli peräti 7,1 miljardia euroa, kun taas Veikkauksen tilikauden pelitoiminnan tuotto oli 1,01 miljardin euron verran. Laskua edelliseen vuoteen oli 2,7 prosentin verran, minkä uskottiin johtuvan kuluttajien epävarmuudesta sekä ostovoiman laskusta.

Veikkauksen liikevoitto oli 680,3 miljoonaa euroa, josta peliautomaatit tuottivat 164,2 miljoonaa euroa. Digitaaliset pelit puolestaan tuottivat 182,1 miljoonaa euroa. Vedonlyöntipelien osuus oli 67,1 miljoonaa euroa ja Toto-pelien puolestaan 56,6 miljoonaa euroa. Veikkauksen pelikatteesta 49,7 prosenttia tuli fyysisistä pelipaikoista, kun taas 50,3 % tuli digitaalisista kanavista. Digitaalisissa kanavissa Veikkauksen osuus Suomen markkinoista oli kuitenkin vain noin puolet.

Esiselvityksen mukaan 78 prosenttia suomalaisista oli pelannut vuoden 2019 aikana vähintään yhtä rahapelityyppiä. 29 prosenttia puolestaan pelasi vähintään viikoittain. Laajinta on edelleen lottopelien suosio. Miehet pelasivat hieman enemmän kuin naiset, sillä miehistä rahapelejä oli pelannut 82 prosenttia, kun taas naisista puolestaan 75 prosenttia.

Keskimäärin suomalainen käyttää peleihin viikon aikana 10,33 euroa. Miesten osalta keskimääräinen lukema on 15,60 euroa ja naisten osalta 4,47 euroa.

Rahapelien sääntely EU-maissa

Esiselvityksessä on perehdytty myös rahapelien sääntelyyn muissa EU-maissa. Huomiota saavat erityisesti muut Pohjoismaat, joihin Suomea verrataan tälläkin saralla hyvästä syystä. Useat Pohjoismaat ovat jo siirtyneet lisenssijärjestelmään.

Ruotsi

Ruotsissa rahapeliala laitettiin uusiksi vuonna 2019, jolloin monopoli purettiin. Taustalla oli osaltaan myös EU:n Ruotsiin kohdistama paine. Lopputuloksena Ruotsiin luotiin lisenssijärjestelmä, jonka alla online-rahapelit sekä vedonlyönti vapautettiin. Valtion monopoli on kuitenkin edelleen voimassa esimerkiksi loton sekä fyysisten kasinoiden osalta.

Ruotsissa toimijoilta peritään 400 000 kruunun lisenssimaksu, joka on myönnetty yhteensä noin 430 eri toimijalle. Lisenssinhaltijoilla on samalla myös oikeus mainostamiseen Ruotsissa. Tutkimusten mukaan Ruotsissa rahapelaamisen kokonaismarkkina oli vuonna 2022 jo 2 599,5 miljoonan euron arvoinen. Kasvu on ollut jatkuvaa markkinoiden avaamisen jälkeen.

Tutkimusten mukaan valtion Svenska Spel sekä hevospeleistä vastaava ATG ovat edelleen Ruotsin markkinoiden suurimmat toimijat. Rinnalle on kuitenkin noussut myös netissä toimiva ruotsalainen Betsson.

Tanska

Tanska vapautti rahapelit ensimmäisenä Pohjoismaana jo vuonna 2012. Ainoastaan lotot ovat edelleen valtion monopolijärjestelmän piirissä, kun taas esimerkiksi fyysisen kasinotoiminnan, automaattipelien sekä hevosurheiluun liittyvän rahapelaamisen tarjoaminen on luvanvaraista.

Tanskassa myönnettävien pelilisenssien määrää ei ole lainkaan rajoitettu. Aluksi lisenssiä pelien tarjoamiseen haki 40 toimijaa, mutta vuonna 2021 lisenssejä oli Tanskassa myönnetty jo lähes 800 kappaletta. Luonnollisesti lisensoiduilla toimijoilla on myös lupa Tanskassa mainostamiseen.

Tanskan pelimarkkinan koko oli vuonna 2022 1 460,7 miljoonaa euroa, josta 61 prosenttia muodostui digitaalisesta pelaamisesta. Lisenssijärjestelmää voidaan pitää hyvin onnistuneena, sillä lähes 90 prosenttia digitaalisesta pelaamisesta tapahtui lisenssijärjestelmän piirissä. Suurin toimija Tanskan markkinoilla on edelleen valtion omistama Danske Spil.

Norja

EU:n ulkopuolelle jäänyt Norja on tälläkin saralla poikkeus. Lisenssijärjestelmän sijaan Norja on pyrkinyt pitämään monopolista kiinni entistäkin tiukemmalla valvonnalla. Rahapelaaminen ulkomaisilla sivuilla on kriminalisoitu, rahapeliautomaattien tarjontaa säännellään tiukasti ja jopa kaveriporukoiden pokeripelit voivat olla laittomia.

Norjan rahapelaamisen kokonaismarkkinan arvo oli vuonna 2022 1 333,6 miljoonaa euroa. Suurin osa rahapelaamisesta tapahtuu Norjassakin netissä. Norsk Tippingin oman selvityksen mukaan 85 prosenttia kaikesta rahapelaamisesta tapahtuu Norsk Tippingin monopolin kautta, mutta Norjan valvontaviranomaisen vuonna 2022 julkaiseman selvityksen mukaan Norsk Tippingin markkinaosuus kilpailtujen nettipelien saralla on ainoastaan 53 prosenttia. Lähes puolet nettipeleistä suuntautuu siis valvonnasta huolimatta Norjassakin ulkomaisille toimijoille.

Artikkelisarjamme toinen osa on luvassa seuraavan viikon maanantaina.